021. Latviaa ja latvialaisia

Ventspilsin ortodoksinene kirkko.
(Kuva (c) Hannu Pyykkönen)

Minulla on varsin huterat tiedot Latviasta ja latvialaisista ja etenkin tästä kaupungista, Ventspilsistä, jossa nyt olemme. Me ihmiset muodostamme usein käsityksiä mm. toisista kansoista ja erilaista etnistä ryhmistä ominen – usein vielä huonojen – kokemusten perusteella. Suomalaisilla on melko laajasti täysin väärä kuva vaikkapa romanialaisista, joiden kuvitellaan olevan kaikkien niitä Suomessakin kerjääviä mustalaisia. Eivät ole ja tällainen kuva romanialaisista on aivan totaalisen väärä.

Minunkin kuvani latvialaisista on ollut varmaan joidenkin väärien mielikuvien pohjalta muodostunut. Siihen ovat vaikuttaneet Suomessa mökkiteillä hämärän aikaan liikkuvat latvialaiset pakettiautot, huoltoasemien pihalla pienessä henkilöautossa nukkuvat seitsemän latvialaista ja monet muut vastaavat tapahtumat ja ehkä myös monet kielteiset uutiset, joita on voinut lukea sanomalehdistä.

Tämäkin kuva on väärä. Eivät kaikki latvialaiset ole sellaisia, kuin ehkä olen noilla perusteilla kuvitellut. Erilaisia he ovat kuin suomalaiset tai vaikka saksalaiset, mutta samanlaisia mukavia ihmisiä täältäkin löytyy. Tavat, kulttuuri, kieli vaihtelevat, mutta ihminen on pohjimmiltaan samanlainen kaiketi lähes kaikkialla. Siksi on tärkeää, että me tapaamme muunmaalaisia ja erilaisia ihmisiä, jotta suvaitsevaisuus ja ymmärrys lisääntyisivät.

Latvian kieli tuntuu vaikealta. En ole saanut yhdestäkään sanasta oikein kiinni ja siksi on melko vaikeaa liikkua vaikkapa kaupungilla, jossa kaikki tekstit ovat latviaksi. Tässä kaupungissa on kuitenkin ajateltu myös turisteja ja monesta paikasta löytyy sama teksti, ohje tai tienviitta, myös englanniksi. Kansa ei kovinkaan laajalti – sillä vähäisellä kokemuksella, joka minulla nyt on – puhu vaikkapa englantia. Venäjä olisi täällä kova sana. Pienestä perheryhmästämme vain yksi osaa sitä, muut eivät kuin yksittäisiä sanoja, jotka muuten nekin joskus auttavat. Ruokakaupassakin on sama ongelma, saa usein arvuutella, mitähän paketti sisältää. Usein kuvat kuitenkin auttavat, ei aina.

Kaupunkina Ventspils on maastoltaan tasainen ja ympäristöltään siisti. Vanhan neuvostoajan järjestelmän jäljet toki näkyvät, kaupungissa on mm. runsaasti vanhoja ja jopa ränsistyneitä puutaloja, mutta mikä erikoista, talojen ympäristö on melko siistiä. Vastapainona kaupungilta löytyy sitten myös todellisia ökyhuviloita. Kaupunki on kuulemma suosittu lomakohde myös oman maan sisällä. Ihan vierestä löytyy kilometritolkulla upeaa Itämeren hiekkarantaa. Meilläkin matkaa tältä leirintäalueelta hienon hiekan peittämälle rannalle on vain muutama sata metriä. Vanhan järjestelmän jäljet näkyvät muuten myös kauppojen määrässä, laadussa ja sijainnissa. Niitä on vähän, omituisissa paikoissa ja suuret kauppakeskukset ovat harvassa. Hotelli saattaa löytyä vahasta omakotitalosta, jokin erikoisliike kerrostalon alakerran asunnosta. Mutta on tänne myös rakennettu uuttakin, myös kauppoja ja ainakin yksi kauppakeskus on tähän mennessä löytynyt.

Campingalue on siisti, henkilökunta puhuu englantiakin ja mikä mukavinta, respasta löytyy ilmainen ja toimiva Wi-Fi-yhteys. Tosin avin sieltä, ei koko alueelta. Mutta respa on auki 24 h vuorokaudessa. Majoituimme eka yön suomalaisen pariskunnan vieressä olevalle paikalle ja alueella näyttää olevan muitakin suomalaisia, samoin saksalaisia ja joitain virolaisia ja runsaasti itäisen naapurimaamme kieltä puhuvia, joiden autojen rekisterikilvessä on kuitenkin merkintä joko LV tai LT. Palveluja varsinaisella leirintäalueella ei paljoa ole, normaalit suihkut ja vessat ja matkailuauton huoltopisteet löytyvät ja hyvät sellaiset kaiken lisäksi, mutta ei kauppaa, ei kahvilaa eikä ravintolaa, sen sijaan hyvä ja toimiva keittiö sitä tarvitseville ja grillikatoksia.

Alueella on runsaasti lomailevia ihmisiä, sillä täällä on nyt 23. - 24.6. juhannus, kuten sen kuuluukin olla. 24.6. on Johannes Kastajan eli Johannes Edelläkävijän muistopäivä, mutta Suomessahan sitä (siis juhannusta, ei muistopäivää) vietettiin jo edellisenä viikonloppuna pe-la. Täällä useimmat kaupat ovat kiinni ja kaupungilla on muutenkin melko vähän ihmisiä ja liikennettä. Meillä on käynyt melkoinen mäihä noiden kirkollisten vapaapäivien kanssa, kun olemme osuneet maihin, joissa niitä vietetään – kuten Saksassa ensimmäistä ja erikoisesti toista helluntaipäivää ja nyt täällä Latviassa oikea-aikainen juhannus.

Ajelin tänään (23.6.) kaupungilla polkupyörällä ja siellä ei ollut pelkoa auton alle jäämisestä. Osa laitakaupungilla liikkuvasta kansasta oli ns. syrjään joutunutta kansanosaa, jota minun mielestäni on näkynyt yllättävän paljon. Pääasiassa he ovat vanhoja, enemmän tai vähemmän juopuneita miehiä, joista osa jopa makaili talon edustalla kadulla, rappusten vieressä. Liekö ollut oma talo vai vieras, en tiedä.

Sikäli mikäli olen ymmärtänyt oikein, latvialaisilla lienee hieman ongelmallinen suhde entisiin valloittajiinsa ja muistelen lukeneeni, että maassa mahdollisesti lakkautetaan venäjänkieliset televisiokanavat, jotta se osa kansasta – josta myös osa helposti syrjäytyy – ei saisi telkkarista pelkkää propagandaa ja varsin yksipuolista tietoa maailman asioista, mitä ilmeisesti venäläiset kanavat suoltavat viime aikoina melko paksulti. Samoin maan johto pyysi jokin aika sitten, ettei Venäjän ortodoksisen kirkon päämies, patriarkka Kirill vierailisi maassa Ukrainan kiristyneen tilanteen vuoksi. Latviassa asuu runsaasti venäläisiä ja se näkyy täällä monella tavalla.

Venäläisyys näkyy mm. vaikkapa juuri tuossa kirkollisen juhlan vietossa. Ortodoksisessa kirkossa niin täällä, missä kirkko kuuluu Venäjän ortodoksisen kirkon alaisuuteen, kuin vaikkapa Suomessakin, juhannus on Johannes Kastajan muistopäivä ja se on aina kesäkuun 24. päivä. Ventspilsin kaupungista kuulin kerrottavan, että sen ”omistaa” venäläiset. En tiedä, mitä se merkitsee, mutta yllättävää oli joka tapauksessa, että täältä löytyi vain yksi ortodoksinen kirkko, joka sekin oli remontin vuoksi suljettu. Katolla kiilsi kuitenkin kullattu upea kupoli ja osa katolla olevista risteistä puuttui vielä. Pihalla oli runsaasti rakennusmateriaalia, joten kyllä sitä kunnostettiin. Toinen minua kummastuttanut seikka siinä oli vielä se, että kirkko sijaitsi melko syrjässä, sataman lähellä, hieman piilossa, eikä suinkaan keskustassa. Syy voi olla myös se, että maassa on melko voimakas roomalaiskatolinen kirkko, jonne minutkin respan henkilökunnan taholta ensin ohjattiin, kun kysyin, missä ortodoksinen kirkko sijaitsee. Kaupunki on entinen kalparitarien linnoituskaupunki ja silläkin lienee oma osansa tilanteeseen. 

Stressi on hieman helpottanut, kun autoa ei ole tarvinnut startata. Olemme nyt täällä kolme, neljä päivää ja katsotaan sitten, kun pitää taas startata. Sää ei ole paras mahdollinen, mutta parempi kuitenkin kuin Suomessa. Hieman tuulee ja yöllä on hieman satanut. Onneksi vain yöllä. Tuuli viilentää lämpötilaa jonkin verran, mutta hyvät tuulen pitävät vaatteet korjaavat tilanteen. Pyörät ovat kovassa käytössä ja vunukoille riittää touhua riittämiin lasten kaupungissa ja monenlaisissa puistoissa ja paikoissa, joita kaupunki on täynnä. Aikuisille – tai ainakin minulle alkaajo matkaväsy kuitenkin käydä jo käpälään, mutta onneksi ei ole pakko mennä joka paikkaan. Voi vaikka jäädä autolle ja ottaa päikkärit ja maistella, miltä maistuu Tumsais alus.


Hannu
elämän matkaaja