Saimaalle, vesitse noin kolmisenkymmenen kilometrin päähän Lappeenrannan satamasta, on rakennettu mielenkiintoisia kirkollisia rakennuksia. Ne ovat nyt vielä toistaiseksi nimettömässä saaressa, yhdellä Ilkonsaarista, jota kylläkin aivan hyvällä syyllä nimitetään myös Skiittasaareksi. Nimestään huolimatta ne eivät ole skiittoja eli sivuluostareita, mutta saaren nimi kuvaa silti hyvin noita yksinäisiä, kaikesta syrjässä olevia, pieniä kirkkorakennuksia, tšasounoita todella hyvin.
Ilkonsaaret ovat ympäristökuntien muodostaman Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön omistamia ja ne sijaitsevat itse asiassa Taipalsaaren kunnassa, sen eteläosassa. Jos ei omista venettä, sinne pääsee aina silloin tällöin järjestettävillä veneretkillä edulliseen hintaan Lappeenrannan satamasta risteilyaluksella. Matka suuntaansa kestää isommalla aluksella noin kaksi tuntia. Näistä matkoista Skiittasaareen voi tiedustella Saimaan Skiitat ry:n toimihenkilöiltä, joiden tiedot löytyvät myöhemmin tämä blogijutun alaosassa olevasta linkistä aukeavalta kotisivulta.
Saaresta löytyy kaksi vene- tai jopa laivalaituria, joista toiseen pääsee isommallakin laivalla. Samoin saaressa ovat kaikki veneretkeilijän tarvitsemat normaalit palvelukset: grillikatoksia, käymälöitä ja roskapisteitä.
Mutta näiden lisäksi saaresta löytyy kolme valmista puista tšasounaa ja tällä hetkellä yksi valmistumassa oleva kivinen tšasouna, joihin pääsee helposti kävelemään huonompijalkainenkin, sillä yhdistys oon ELY-keskuksen tuella laittanut tšasounat yhdistävät polut melko hyvään kuntoon.
Lappeenrannan ortodoksisten kirkkopäivien päätyttyä elokuun viimeisenä viikonvaihteena, sain oivallisen mahdollisuuden mennä saareen pikaveneellä ja tutustua paikkoihin kahden parhaimman asiansa osaavan oppaan kanssa: Saimaan Skiitat ry:n puheenjohtajan ja laivan kipparin Seppo Salpakarin ja Lappeenrannan entisen, nyt jo eläkkeellä olevan kirkkoherran, rovasti Markus Petsalon opastuksessa.
Kaikki saaren tšasounat ovat eräässä mielessä skiittoja, sillä niillä kaikilla on oma emoluostarinsa, joka on innoittanut ja jopa antanut mallin saareen rakennetuille tšasounoille. Kaikki nämä emoluostarit ovat merkittäviä ortodoksisen maailman virstanpylväitä aina Bysantista slaavilaisen maailman kautta Suomen ja Norjan Lappiin, Petsamoon, kolttien omalle maalle, asti.
Tšasounoiden rakentamista vauhditti aikanaan 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolenvälin tienoilla Saimaalla silloin vieraillut Athoksen munkki, arkkimandriitta Efraim, josta on sanottu, että hänellä on ennaltanäkemisen lahja. Kuullessaan, että saareen aiotaan rakentaa pieniä tšasounoita, hän alkoi laivassa laulaa kirkkoveisuja Jumalanäidin kunniaksi ja siunasi saaren ristinmerkillä.
Ryhmä, joka alkoi rakentaa näitä tšasounoita, liittyy muuten toisellakin tavoin Athokseen. Ajatus rakentamisesta lienee syntynyt tämän ryhmän vierailulla Athokselle muutama vuosi ennen tuota tapahtumaa ja niin ryhmä sitten toteutti siellä jossain Jumalanäidin suojeluksessa olevassa paikassa syntyneen ajatuksen. Ja toteuttikin sen upealla tavalla.
Kaikki alkoi sitten konkretisoitua noin reilut viisi vuotta sitten, toukokuussa 2009, jolloin tuo samainen Athoksen munkki, arkkimandriitta Efraim suomalaisen ja athoslaisen papiston avustamana vihki Skiittasaaren ja sinne aluksi rakennettavien kolmen tšasounan rakennuspaikat käyttöönsä.
Ensimmäisenä saareen rakennettiin tšasouna, josta rakentajat käyttävät nimitystä Valamolainen tšasouna. Se pyhitettiin tietysti Valamon luostarin perustajille pyhittäjäisille Sergei ja Herman Valamolaisille, mutta koska oltiin saaressa ja sinne piti mennä yleensä veneellä, niin vesilläliikkujien oma suojelija, pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä, tuli myös yhdeksi ensimmäisen tšasounan omista pyhistä. Pyhä Nikolaushan tunnetaan maailmalla myös Joulupukin esikuvana. Tämä tšasouna vihittiin käyttöönsä heinäkuussa 2010 ja vihkimisen toimitti KP Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo papiston avustamana.
Tälle tšasounalle löytyy esikuva Valamon luostarista Heinävedeltä ja nykyisin taitaa toinenkin olla muistaakseni Tuupovaaran Koverossa. Siellä ovat täsmälleen samanlaiset tšasounat: Valamossa pyhän Nikolaoksen tšasouna venerannassa ja Koverossa pt. Herman Alaskalaisen tšasouna tien varressa.
Seuraavaksi valmistui tšasouna, jota rakentajat nimittävät Konevitsalaiseksi tšasounaksi ja joka on pyhitetty Konevitsan luostarin pyhittäjäisälle, Arseni Konevitsalaiselle ja Jumalansynnyttäjän Konevitsalaiselle ikonille. Tšasounan vihki käyttönsä elokuussa 2011 KS Joensuun piispa Arseni.
Vastaavanlainen tšasouna löytyy Venäjän Karjalasta Laatokan saaresta, Konevitsan luostarista, jossa sen esikuva sijaitseen samalla tavalla korkealla kiven päällä. Kyseessä on yksi Konevitsan tunnetuimmista nähtävyyksistä, Hevoskiven tšasouna, jonka kopio on nyt siis Skiittasaarella.
Kolmantena Skiittasaarelle rakennettiin Petsamolainen tšasouna, jonka esikuvana on tässäkin blogissa aiemmin mainittu Norjan Neidenissä (suom. Näätämö) sijaitseva, kolttakansan oma ja tänä vuonna (2015) 450-vuotisjuhlaansa viettävä pyhän Georgios Voittajan tšasouna.
Tämän Pyhittäjä Trifon Petsamolaisen ja suurmarttyyri Georgios Voittajan Skiittasaaressa sijaitsevan tšasounan vihki käyttöönsä aikanaan pohjoisen alueen, Oulun ortodoksisen hiippakunnan piispana toiminut, KP Oulun emeritus-metropoliitta Panteleimon kesäkuussa 2013.
Nämä kolme puista perinteisillä menetelmillä rakennettua, kaunista tšasounaa on nyt valmiina Skiittasaaressa. Ne sijaitsevat lyhyen kävelymatkan päässä tosistaan. Tänä vuonna (2015) on aloitettu kahden uuden kirkkorakennuksen rakentaminen. Niistä käytetään mieluummin nimitystä kappeli, koska ne rakennetaan kivestä ja sementistä novgorodilaisen ja athoslaisen esikuvan mukaan.
Aika pitkällä ollaan jo novgorodilaisen kappelin rakentamisessa. Siellä vieraillessani lattia oli jo valettu ja seiniäkin oli pystyssä jo yli metrin korkeudelle. Kappelin esikuvana on Novgorodissa sijaitsevan Staraja Ladogan linnoituksessa oleva suurmarttyyri Georgioksen kirkko. Skiittasaaren kappelista tulee ikään kuin tuo kirkko pienoiskoossa, pienennettynä suhteessa yhden suhde neljään.
Toinen samoin kivisistä materiaaleista rakennettava kappeli noudattaa athoslaista perinnettä ja sen esikuvana on Athoksen Ivironin luostarin ihmeitätekevän Portaitissa-ikonin kirkko. Kappeli rakennetaan korkealle kalliolle melko lähelle rantaa niin, että sen kupoli tulee näkymään hyvin Saimaalle ja antaa saarelle sen ominaisen piirteensä, Skiittasaaren mystisen leiman.
Tšasounoitten rakentaminen on mahdollistunut yksityisten ihmisten tuen ja innokkaitten ihmisten, rakentajien, turvin. Ilman kumpaakaan ryhmää, hankkeesta ei olisi varmasti tullut mitään. Nyt se on saavuttanut sellaiset mittasuhteet, että minua melkein heikotti. Tuntui todella hyvältä nähdä, kuinka innokkaasti ja taitavasti asioita oli hoidettu. Samalla oli aikaa ja vaivoja säästämättä rakennettu vaikeissa olosuhteissa lähes kokonaan käsin nuo rakennukset. Tšasounat oli pieteetillä ja upealla tavalla suunniteltu kuvaamaan ortodoksisuutta ja sen historiaa ja aikajanaa. Taustayhteisössä Saimaan Skiitat ry:ssä on mukana sekä ortodokseja että luterilaisia, molempien kirkkojen papistoa on myös hallinnossa. Mielenkiintoista oli havaita, että luterilainen kirkko oli ikään kuin paremmin osannut ottaa asian hoitoonsa kuin ortodoksit.
Vaikka oma ortodoksinen lähiseurakunta ei olekaan asioissa mukana niin suurella innolla kuin ehkä toivoisi, yhdistys on saanut siunauksensa työlleen Suomen ortodoksisen kirkon korkeimmalta piispalta, HP Konstantinopolin ekumeeniselta patriarkka Bartholomeokselta, jonka luona yhdistyksen edustajat kävivät esittelemässä projektiaan vuonna 2010. Myös oman kirkkomme piispat, arkkipiispa Leo, metropoliitta Panteleimon ja piispa Arseni, ovat olleet mukana vihkimässä rakennuksia käyttöönsä.
Vankan taloudellisen pohjan rakentamiselle ja runsaasti uskoa tulevaan ovat antaneet patriarkan ja Athosvuoren arkkimandriitta Efraimin lisäksi Etelä-Karjalan alueen mesenaatit, lukuisat lahjoittajat ja innokkaat sekä taitavat talkoolaiset. Ilman heitä ja ilman "primusmoottorien", isä Markuksen ja phj Seppo Salpakarin ja monen muun uupumatonta työtä ja uskoa tuota upeaa kokonaisuutta ei olisi syntynyt. Suuri kiitos kaikille heille rakentajille, talkoolaisille ja tietysti lahjoittajille todella upeasta kulttuuriteosta.
Hannu
elämänmatkaaja
Kts. Saimaan Skiitat ry:n kotivuilta lisää kuvia ja tekstiä saaresta ja rakennuksista
Ilkonsaaret ovat ympäristökuntien muodostaman Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön omistamia ja ne sijaitsevat itse asiassa Taipalsaaren kunnassa, sen eteläosassa. Jos ei omista venettä, sinne pääsee aina silloin tällöin järjestettävillä veneretkillä edulliseen hintaan Lappeenrannan satamasta risteilyaluksella. Matka suuntaansa kestää isommalla aluksella noin kaksi tuntia. Näistä matkoista Skiittasaareen voi tiedustella Saimaan Skiitat ry:n toimihenkilöiltä, joiden tiedot löytyvät myöhemmin tämä blogijutun alaosassa olevasta linkistä aukeavalta kotisivulta.
 |
| Skiittasaarelta löytyy kaikkien retkeilijän tarvitsemien palvelupisteiden lisäksi mainio hiekkaranta uimiseen ja nuotiopaikkoja vaikka makkaran käristämiseen. (Kuva © Hannu Pyykkönen) |
 |
| Mainiot oppaani ja kipparini m/v Totin vierellä Skiittasaaren pienemmässä laiturissa. (Kuva © Hannu Pyykkönen) |
Lappeenrannan ortodoksisten kirkkopäivien päätyttyä elokuun viimeisenä viikonvaihteena, sain oivallisen mahdollisuuden mennä saareen pikaveneellä ja tutustua paikkoihin kahden parhaimman asiansa osaavan oppaan kanssa: Saimaan Skiitat ry:n puheenjohtajan ja laivan kipparin Seppo Salpakarin ja Lappeenrannan entisen, nyt jo eläkkeellä olevan kirkkoherran, rovasti Markus Petsalon opastuksessa.
 |
| Saimaan Skiitat ry;n kaksi primusmoottoria, isä Markus Petsalo ja yhdistyksen puheenjohtaja Seppo Salpakari m/v Totin vierellä Skiittasaaren itäisessä, lähinnä perheveneille tarkoitetussa laiturissa. (Kuva © Hannu Pyykkönen) |
Tšasounoiden rakentamista vauhditti aikanaan 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolenvälin tienoilla Saimaalla silloin vieraillut Athoksen munkki, arkkimandriitta Efraim, josta on sanottu, että hänellä on ennaltanäkemisen lahja. Kuullessaan, että saareen aiotaan rakentaa pieniä tšasounoita, hän alkoi laivassa laulaa kirkkoveisuja Jumalanäidin kunniaksi ja siunasi saaren ristinmerkillä.
 |
| Skiittasaaren vieressä kulkee syväväylä Lappeenrannasta Joensuuhun, joten saareen pääsee melko suurellakin aluksella. (Kuva © Hannu Pyykkönen) |
Kaikki alkoi sitten konkretisoitua noin reilut viisi vuotta sitten, toukokuussa 2009, jolloin tuo samainen Athoksen munkki, arkkimandriitta Efraim suomalaisen ja athoslaisen papiston avustamana vihki Skiittasaaren ja sinne aluksi rakennettavien kolmen tšasounan rakennuspaikat käyttöönsä.
 |
| Valamolainen tšasouna ja sen puuhamiehet. (Kuva © Hannu Pyykkönen) |
Tälle tšasounalle löytyy esikuva Valamon luostarista Heinävedeltä ja nykyisin taitaa toinenkin olla muistaakseni Tuupovaaran Koverossa. Siellä ovat täsmälleen samanlaiset tšasounat: Valamossa pyhän Nikolaoksen tšasouna venerannassa ja Koverossa pt. Herman Alaskalaisen tšasouna tien varressa.
 |
| Konevitsalaiseen tšasounaan joutuu kiipeämään hieman portaita, mutta sieltä avautuva Saimaan maisemakin on kiipeämisen arvoinen (Kuva © Hannu Pyykkönen) |
Vastaavanlainen tšasouna löytyy Venäjän Karjalasta Laatokan saaresta, Konevitsan luostarista, jossa sen esikuva sijaitseen samalla tavalla korkealla kiven päällä. Kyseessä on yksi Konevitsan tunnetuimmista nähtävyyksistä, Hevoskiven tšasouna, jonka kopio on nyt siis Skiittasaarella.
 |
| Petsamolainen tšasouna on melko tarkka kopio Norjan Neidenissä olevasta tšasounasta. (Kuva © Hannu Pyykkönen) |
Tämän Pyhittäjä Trifon Petsamolaisen ja suurmarttyyri Georgios Voittajan Skiittasaaressa sijaitsevan tšasounan vihki käyttöönsä aikanaan pohjoisen alueen, Oulun ortodoksisen hiippakunnan piispana toiminut, KP Oulun emeritus-metropoliitta Panteleimon kesäkuussa 2013.
Nämä kolme puista perinteisillä menetelmillä rakennettua, kaunista tšasounaa on nyt valmiina Skiittasaaressa. Ne sijaitsevat lyhyen kävelymatkan päässä tosistaan. Tänä vuonna (2015) on aloitettu kahden uuden kirkkorakennuksen rakentaminen. Niistä käytetään mieluummin nimitystä kappeli, koska ne rakennetaan kivestä ja sementistä novgorodilaisen ja athoslaisen esikuvan mukaan.
 |
| Novgorodilaisen kappelin rakennustyö on jo käynnissä, lattia on valettu ja seinät nousevat päivä päivältä korkeammalle. (Kuva © Hannu Pyykkönen) |
 |
| Athoslaisen kappelin paikka on jo kaivettu kallioon asti ja se odottaa rakantamistaan yhdellä saaren kauneimmista ja järvellekin päin näyttävimmistä paikoista. (Kuva © Hannu Pyykkönen) |
 |
| Lähelle valmistuvaa athoslaista kappelia, korkealle kalliomäelle on jo nyt rakennettu näköalapaikka, josta avautuu kaunis Saimaa-maisema ja jossa voi vaikka nauttia retkikahvit. (Kuva © Hannu Pyykkönen) |
Tšasounoitten rakentaminen on mahdollistunut yksityisten ihmisten tuen ja innokkaitten ihmisten, rakentajien, turvin. Ilman kumpaakaan ryhmää, hankkeesta ei olisi varmasti tullut mitään. Nyt se on saavuttanut sellaiset mittasuhteet, että minua melkein heikotti. Tuntui todella hyvältä nähdä, kuinka innokkaasti ja taitavasti asioita oli hoidettu. Samalla oli aikaa ja vaivoja säästämättä rakennettu vaikeissa olosuhteissa lähes kokonaan käsin nuo rakennukset. Tšasounat oli pieteetillä ja upealla tavalla suunniteltu kuvaamaan ortodoksisuutta ja sen historiaa ja aikajanaa. Taustayhteisössä Saimaan Skiitat ry:ssä on mukana sekä ortodokseja että luterilaisia, molempien kirkkojen papistoa on myös hallinnossa. Mielenkiintoista oli havaita, että luterilainen kirkko oli ikään kuin paremmin osannut ottaa asian hoitoonsa kuin ortodoksit.
 | ||
| Saaren polkujen varrelle sijoittuvien metsien tyypit vaihtelevat paljon, kuivasta kangasmetsästä vaikka tällaiseen "peikkometsää", jossa mystisyys ja mielikuvitus voi päästä valloilleen. (Kuva © Hannu Pyykkönen)
|
 |
| Skiittasaaren toisessa päässä on iso laivalaituri, johon pääsee suurempikin alus. (Kuva © Hannu Pyykkönen) |
 |
| Vene tai laiva tuo ja vie pyhiinvaeltajia Skiittasaareen. Matkaa kannattaa kysellä yhdistyksen kotisivuilta ilmenevistä yhteystiedoista. Skiittasaareen voi mennä myös omalla veneellä, jos se kerran on valmiina Saimaalla. (Kuva © Hannu Pyykkönen) |
elämänmatkaaja
Kts. Saimaan Skiitat ry:n kotivuilta lisää kuvia ja tekstiä saaresta ja rakennuksista
 |
| Skiittasaari on yksi Ilkonsaarista ja sijaitseen Taipalsaaren etelä osassa Saimaalla. [Kuvat suurenevat, kun klikkaat niitä hiirellä] (Kuva © Saimaan Skiitat ry) |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jos/kun kommentoit, tee se omalla nimelläsi. Nimettömät tai nimimerkit eivät kelpaa.