078. Miksi Iasiin, Romaniaan?

Moni on kysynyt minulta, miksi vierailen niin usein Iasissa, Koillis-Romaniassa, lähellä Moldovan rajaa olevassa noin 350 000 asukkaan suurkaupungissa, jonne kaiken lisäksi on varsin pitkä matka (n. 500 km) Bukarestista. Nyt tosin lensin sinne uudella halpalentoyhtiön Blue Airin koneella hintaan 20 euroa sivu.

Vierailuun on yksi tärkeä syy ja useita muita syitä. Tärkein syy on tietenkin se, että hyvä ystäväni, isä Neculai, asuu siellä perheineen, vaimonsa Christinan ja poikiensa Andrein ja Gheorghen kanssa. Neculain kanssa asuin toistakymmentä vuotta sitten seinänaapureina Kreikassa Ateenan lähistöllä Palaio Pendelissä monta kuukautta. Sieltä asti ystävyytemme on jatkunut ja olemme vuoron perään vierailleet joko perheittemme tai ystäviemme kera toistemme luona. Pari vuotta sitten vein isä Neculain perheineen matkailuautolla uimaan Norjaan Jäämerelle Grense-Jakobselviin. Nyt on taas vuoroni käydä ystäväni kanssa Iasissa, Romaniassa ja taas matka suuntautui pohjoiseen, nyt Măliniin.

Toinen hyvä syy on koko kaupunki, Iasi, joka joskus tunnettiin myös nimellä Jassy. Vuoden 2015 alussa Iasi rankattiin Romanian kauneimmaksi kaupungiksi ja sitä se toki yhä vieläkin on. Vuodessa mikään ei ole muuttunut huonompaan suuntaan, päinvastoin.

Olen nähnyt Iasin kehityksen noin vuodesta 2002 saakka ja toki kaupunki oli kaunis jo silloin, mutta paljon on myös muuttunut sekä kauniimmaksi että osin myös modernimmaksi, joka ei toisin aina ole välttämättä samalla mittarilla mitattuna kaunista. Tehokasta kylläkin.

Aikanaan – kuten tietysti vieläkin - Iasi sijaitsi turvallisen kaukana Romanin pääkaupungista, jossa silloinen diktaattori, Karpaattien nero ja Ajatusten Tonava, teki huomattavia ”arkkitehtonisia” muutoksia, rakensi Bukarestiin silloin maailman toiseksi suurimman rakennuksen, Kansan Palatsin, oikoi bulevardeja ja samalla tuhosi paljon vanhaa ja kaunista. Iasi sai olla ikään kuin ”herran kukkarossa”, syrjässä erilaisilta tuonkaltaisilta intohimoilta. Aikanaan 1900-luvun alkuvuosikymmenen melskeissä, ensimmäisen maailmansodan aikana, vuosina 1916-18, kun Bukarest oli saksalaisten miehittämänä, Iasi toimi jonkin aikaa Romanian pääkaupunkinakin.

Kirkkoja ja luostareita Romanissa riittää. Autolla ajaessa niitä saattaa näkyä yhtäaikaa viisikin kirkkoa ympärillä. Niissä voi huoleti vierailla, usein saa valokuvatakin (kanttaa kysyä, jos joku on paikalla), alttariin ei saa mennä ja käyttäytyä kannattaa rauhallisen kohteliaasti. Palvelusten aikana ei saa valokuvata.
(Kuva © Hannu Pyykkönen)

Iasissa säilyi useita kauniita rakennuksia aivan keskustan tuntumassa: ortodoksisia kirkkoja, luostareita, hallintorakennuksiakin. Iasin kauneutta korosti tietyllä tavalla sen laaja ja historiallisesti merkittävä ympäristö, joka henkii muinaisen 1300-luvulta peräisin olevan Moldavian ruhtinaskunnan pääkaupungin merkitystä ja vaikutusta sekä kaupungin sekä sen ympäristön merkitystä vanhan Moldavian ja Valakian yhdistyneen kuningaskunnan, tulevan uuden Romanian valtion alun, toisena keskuksena Bukarestin jälkeen.

Iasin ympäristö koostuu osin vanhasta Moldoviasta ja nykyisestä Bukovinasta, joka alueena kuitenkin on jakaantunut monen eri valtion alueelle: Romaniaan, Moldovaan, Ukrainaan ja osin myös Unkariin. Alueella on Romanian puolella lukuisia historiallisesti merkittäviä paikkoja, joista useat ovat myös päässeet UNESCOn maailmanperintökohteiksi. Tällaisia ovat esimerkiksi ns. ulkoa maalatut luostarit (mm. Arbore, Humor, Moldoviţa, Probota, Suceava, Voroneţ, Suceviţa) , jotka ovat melko hyvin Iasista käsin katseltavissa olevia huikaisevan kauniita ja usein myös todella kauniissa, upeissa ympäristöissä sijaitsevia toimivia ortodoksisia luostareita. Jokaisella luostarilla on ns. oma värinsä, josta se tunnetaan.

Ortodoksisuus näkyy ja tuntuu vahvasti niin Iasissa kuin koko Romaniassakin. Maan valtauskonto on ortodoksisuus, joiden prosentuaalinen osuus kansasta on jossain noin 90 % tienoilla. Roomalaiskatolilaisten ja protestanttien osuudet ovat jossain 5-8 %:n tietämillä.

Ortodoksit viettivät vuoden 2016 pääsiäistä juliaanisen kalenterin mukaan yli kuukautta myöhemmin kuin muut kristityt lännessä.
Kuvan teksti on ortodoksinen pääsiäistervehdys:
"Kristus nousi kuolleista! - Totisesti nousi!"
(Kuva © Hannu Pyykkönen)

Maan väestö koostuu pääasiassa romanialaisista, mutta sieltä löytyy myös merkittäviä määriä unkarilaisia ja 2-3 % romaneja, mustalaisia, joita näkee runsain määrin kesäisin muuallakin Euroopassa kerjäämässä. Myös Suomessa. Tämä pieni vähemmistö on voimakkaasti leimannut mm. meidän suomalaisten ennakkoasenteen romanialaisista. Tämä suomalaisten melko yleinen kielteinen asenne on täysin väärä. Suomeen tulevat kerjäläiset eivät ole tyypillisiä romanialaisia. Tyypillinen romanialainen on aivan toisenlainen: ystävällinen, työteliäs ja yritteliäs, ei missään nimessä kerjäläinen.

Hotelleissa löytyy valinnanvaraa Romaniassa ja hintataso on kohtuullinen. Tässä kuva todella hyvästä hotellista Sibiun keskustassa, missä kahden hengen huoneen hinta oli noin 60 euroa.
(Kuva © Hannu Pyykkönen) 

Niinä noin viitenätoista vuotena, joina olen Romaniaa nähnyt, maa on elintasoltaan muuttunut hurjasti. Osin varmaan hyvään suuntaan, osin ehkä huonoonkin. Maa on luonnonvaroiltaan ja maaperältään rikas. Se elättäisi koko maan asukkaat vaivatta, jos maata viljeltäisiin tehokkaasti. Mutta kuuluminen EU:hun ja muut eurooppalaiset säädökset ovat pitkälti kuihduttaneet tehokkaan maanviljelyn ja samaan aikaan omassa maassa tapahtuva melkoinen hallinnon parissa majaileva korruptio on vaikeuttanut montaa asiaa ja ihmisten elämää. Silti Romania on kehittynyt, mennyt eteenpäin ja maassa ei vaikuta olevan vaikkapa kerjäläisiä yhtään sen enempää kuin Suomessakaan. Lienevätkö kaikki sitten tulleet sieltä tänne!

Lehmät tai lammaslaumat saattavat ajoittain aiheuttaa ruuhkaa sivuteillä.
(Kuva © Hannu Pyykkönen)

Montaa varmasti mietityttää maan maanteiden kunto. Voiko Romaniaan matkustaa omalla autolla, matkailuautolla? Voi. Päätiet ovat suhteellisen hyväkuntoisia, edullisiakin majapaikkoja, pensionaatteja, hotelleja löytyy joka puolelta maata. Matkailuautokulttuuri on tosin vielä kehittymässä, vaikka maasta kyllä löytyy camping-alueita ja jopa paikkoja, joissa voi turvallisesti ja ilmaiseksi yöpyä. Normaali varovaisuus ja terve ”talonpoikaisjärki” kannatta niin siellä aivan kuten Suomessa tai missä muualla tahansa, pitää aina mielessä: missä yövyt ja kuinka pidät huolen turvallisuudestasi.

Maaston muodot vaihtelevat Romaniassa paljon - tällaisesta "aakeesta laakeesta" jyrkkiin vuoristoihihin ja siellä oleviin toisinaan huonoihin teihinkin.
(Kuva © Hannu Pyykkönen)

Internetistä löytyy nykyään useitakin sivustoja, joissa kerrotaan eri maiden leirintäalueista ja niiden palveluista. Paikat on usein merkitty lisäksi karttakoordinaatein, joten niiden löytyminen nykyaikaisilla navigaattoreilla on helppoa. Varmuudeksi kannattaa kuitenkin mahdollisuuksien mukaan tarkistaa, millaisen tien varressa paikka on. Joskus tämä saattaa toki Romaniassa aiheuttaa yllätyksenkin.

Tällainen tekenmäni Google kartta löytyy netistä. Ohje sen lukeminseen on alla tekstissä

Yksi sivusto, Campings in Roemenië, mistä löytyy suuri määrä Romanian leirintäalueita on saksankielellä osoitteessa: http://www.campings-in-roemenie.com/2Roemenie%20Duits.html
Nuo paikat löytyvät myös laatimastani Google-Maps-kartasta, johon katseluoikeuden voi pyytää omalla sähköpostiosoitteellaan osoitteesta: ikioma.postilaatikko@gmail.com

Seuraavassa blogijutussani yritän kertoa hieman lisää Romaniasta ja etenkin Iasin ympäristöstä, joistain minullekin uusista kohteista.



Hannu Pyykkönen

elämän matkaaja

nettihoukka@gmail.com