tiistai 17. elokuuta 2021

206. Melkein ulkomailla

Korona rajoittaa melkoisesti nykyistä (2021) matkustelua. Jonkin verran myös omaa kuplamatkailuani matkailuautolla. Ei suuremmin tee mieli lähteä tautiseen Eurooppaan, tällä kertaa – ja miksipäs ei – Suomi riittää. Päätin siis lähteä hyvässä seurassa Oolantiin katselemaan laulussakin mainitun Oolannin sodan muistomerkkejä.
Lähtö- ja paluupaikka oli Naantalissa ja matka taittui Finnlinesin laivoilla.
(Kuva © Hannu Pyykkönen)
Vaikea sanoa tarkoituksella vai ei, mutta Ahvenanmaalle meno ns. saarireittejä pitkin on tehty matkailuautoilijoille turhan vaikeaksi ja itseasiassa myös aivan turhan kalliiksi, jos sitä vertaa muulla tavalla sinne menemiseen. Oma alustava arvio oli, että hinnaksi vajaan kuuden metrin matkailuautollani ja kahdella henkilöllä olisi ilmeisesti tullut useampi sata euroa, kun vaihtoehto oli Naanatalista laivalla Långnäsiin ja takaisin samalla kokoonpanolla alle 150 euroa edestakainen hinta, joka piti sisällää lisäksi vielä ihan maittavat ateriat mennen tullen (siis 2 x 2 kpl) seisovasta pöydästä. Lisäksi tuon saaristoreitin huono puoli oli se, että ymmärsin ainakin esitteistä niin, että tiukissa tilanteissa saaristolaivaan otetaan vain kolme matkailuautoa kerralla. Matka-aika ja yöpymiset eivät silloin olisi olleet välttämättä itsensä hallussa.
Matka Ahvenanmaalle kestää muutaman tunnin, jolloin kerkiää katsella kauniita saaristomaisemia.
(Kuva © Hannu Pyykkönen)
Mantereella ennen matkaa liikkuneiden huhujen mukaan, saari olisi täynnä matkailijoita ja etenkin matkailuautoilijoita. Ei ollut. Mm. merkittävimmän matkailukohteen, Bomarsundin, äärellä olevalle camping-alueelle olisi mahtunut varmaan vaikka sata matkailuajoneuvoa. Olisko meitä silloin elokuun alussa siellä ollut alle kymmenen. Muutoinkaan Ahvenanmaa ei ole ainakaan ns. puskaparkkeejaajien eli erilaislla levikkeillä tms. paikoilla ilmaiseksi yöpyjien suosiossa, sillä kuulemani mukaan jokamiehen oikeudet eivät ole voimassa Ahvenanmaalla. Tiedä tuota sitten!
Puitteet näillä rekkalaivoilla ovat niukat, mutta riittävät ja hyvällä säällä jopa näyttäävät.
(Kuva © Hannu Pyykkönen)
Toinen matkailuun vaikuttava asia on tietysti sitten se, onko kohteessa riitävästi sellaisia kohteita, jotka ihmisiä kiinnostavat ja pelaako siellä palvelu. Kummassakin olisi töitä Akvenanmaan matkailuihmisillä. Yllättävän monessa paikassa, kun sanoin asian suomeksi, asiakaspalvelija alkoi puhua minulle englantia. Osaan toki ruotsiakin.
Näyttäviä rantakohteita ei mielestäni ollut mainostettu rittävästi
ja siksi ne olivat miellyttävä yllätys.
Tässä kuvaa Degersandista Eckerön saarelta.
(Kuva © Hannu Pyykkönen)
Itse olen kiinnostunut historiallisista kohteista ja niitä toki Ahvenanmaalla on, joskin suurin osa on laitettu ”esille” ahvenanmaalaisittain. Mm. Ahvenanmaan ortodoksinen historia (lue tässä tapauksessa vielä: venäläinen historia) on sysätty mahdollisimman piiloon ja vähälle huomiolle, vaikka yhden merkittävimmistä matkailullisista kohteista – Bomarsundin – rakensivat venäläiset ja vieressä sijaityseva toinen mielenkiintoinen kohde – Prästön hautausmaat – on melkein piilotettu, ettei sinne vain vahingossa eksy.
Tästä Degersandin rannalta oli ollut "lyhyt" matka uida Tukholmaan, Ruotsiin.
(Kuva © Hannu Pyykkönen)
Sen sijaan Ruotsin vallan aikaisiin kohteisiin – kuten vaikka Kastelholmaan – on toki satsattu, vaikka ilmeisesti korona-ajan vaikutukset näkyvät sielläkin. Edellisen käynnin jälkeen palvelu oli osoittain jopa huonontunut joiltain osin merkittävästi mm. vähentämällä henkilöstöä mielenkiintoisilta pisteiltä, joissa he ainakin ennen olivat ja vastasivat ihmisten kyselyihin asiantuntevasti monella kielellä.
Kastelholman linnoitus edustaa komeasti saaren ruotsalaista historiaa.
(Kuva © Hannu Pyykkönen)
Saaret jäivät tälläkin kertaa katslematta, vaikka siellä – mm. Kökarissa – olisi ollut todella minua kiinnostavia kohteita. Kai sinnekin olisi jotenkin päässyt veneillä tai laivoilla, mutta ei asiaa ainakaan näyttävästi mainostettu missään tai puhumattakaan, että vierailu olisi tehty helpoksi.
Tätäkin osa-aluetta Ahvenanmaan historiasta voisi avata enemmän turisteille.
Pienoisveistos Kastelholman linnan vitriinissä.
(Kuva © Hannu Pyykkönen)
Olen nyt käynyt Ahvenanmaalla kaksi kertaa ja luulen, ettei kolmatta enää tule. Edellisilläkin kerroilla oli jotain ”purnattavaa” ja niistä voit lukea enemmän aiemmista blogijutuistani:

* 136. Ahvenanmaa ja ortodoksit – asenteita ja arveluja (https://hapinmatkat.blogspot.com/2017/05/136-ahvenanmaa-ja-ortodoksit-asenteita.html)
* 137. Ahvenanmaa ja ortodoksit – osa 2. Hieman faktaakin (https://hapinmatkat.blogspot.com/2017/05/137-ahvenanmaa-ja-ortodoksit-osa-2.html)
* 138. ”Ja se Oolannin sota oli kauhia …” ja muuta historiaa (https://hapinmatkat.blogspot.com/2017/05/138-ja-se-oolannin-sota-oli-kauhia-ja.html)
* 149. Venäläisyys Ahavenanmaalla (https://hapinmatkat.blogspot.com/2017/09/149-venalaisyys-ahvenanmaalla.html)

Ohessa alla on vielä suuri joukko valokuva viimeisimmältä matkalta. Mukana oli myös sähköavusteinen polkupyörä, jolla moni kohde löytyi paremmin ja helpommin tai oikeastaa joku jopa ainoastaa - autolla sinne ei välttämättä olisi edes päässyt.

Hannu Pyykkönen
elämänmatkaaja
nettihoukka@gmail.com


Degersundin komeita uimarantoja.
(Kuva © Hannu Pyykkönen)
Uimaranta toiseen suuntaan.
(Kuva © Hannu Pyykkönen)
Ortodoksinen risti piilossa metsän suojassa Prästössä.
(Kuva © Hannu Pyykkönen)
Venäjän tsaarin alamaisen hauta Prästössä.
(Kuva © Hannu Pyykkönen)
Ahvenanmaalaista lähiruokaa: perunoita ja sipulia, voin ja sillin kera.
(Kuva © Hannu Pyykkönen)
 




  
Ahvenanmaan linnoittaminen jäi kesken, kun Krimin sota katkaisi sen.
(Kuva © Hannu Pyykkönen)
Pyöräilyyn Ahvenanmaa on sopiva maastollisesti,
vaikka joskus voi joutua kiipeään korkeallekin ja jyrkkiä teitä,
kuten vaikka Nötvikstornetin huipulle.
(Kuva © Hannu Pyykkönen)

 
Djävulsbergetin huipulle mennessä sähköpyöräkin hieman "suti" tyhjää.
(Kuva © Hannu Pyykkönen)

Tällainen rakennus sinne Paholaisen tornin huipulle oli tarkoitus rakentaa.
(Kuva © Hannu Pyykkönen)
Näitä pieniä ja kauniita luterilaisia saaristolaiskirkkoja sieltä löytyy paljon.
Tässä Vårdön luterilainen kirkko.
(Kuva © Hannu Pyykkönen)


Vårdön kirkon taidetta.
(Kuva © Hannu Pyykkönen)
Yllätys, yllätys: Vårdön kirkosta löytyi ikoneja.
(Kuva © Hannu Pyykkönen)
Maarianhaminan camping-paikka: Gronä udden.
(Kuva © Hannu Pyykkönen)


 
Maarianhaminan satamaa.
(Kuva © Pyykkönen)
Pommern
(Kuva © Pyykkönen)
Museolaiva Pommern
(Kuva © Pyykkönen)
Maarianhaminan rantabulevardia.
(Kuva © Hannu Pyykkönen)