(Kuva © Hannu Pyykkönen)
|
Luostari on aivan vieressä kaupungin läpi virtaavan Dnepr-joen itärannalla, jonne sen aikanaan keskiajalla rakennutti Svjatopolk II (ukrainaksi: Святопо́лк Ізясла́вич ), joka oli Kiovan Venäjän eli Kiovan Rusjn ruhtinas 20 vuoden ajan vuosina 1093 – 1113.
(Kuva © Hannu Pyykkönen) |
Luostari rakennettiin uudestaan Neuvostoliiton hajoamisen ja Ukrainan itsenäistymisen jälkeen ja se avattiin taas ihmisten vierailtavaksi 1999 ja se on edelleen toimiva ortodoksinen luostari.
(Kuva © Hannu Pyykkönen) |
Koska luostarin kupolit ovat todennäköisesti ensimmäisiä Kiovassa kullattuja kupoleita, se jäi sittemmin luostarin nimeenkin – kultakupolinen luostari.
(Kuva © Hannu Pyykkönen) |
1800-luvulla luostarissa on sanottu olleen lähes 2000 munkkia ja siellä vieraili pyhiinvaeltajia noin 100 000 vuodessa kunnioittamassa sinne tuotua pyhän Barbaran (Varvaran) reliikkeja ja hankkimassa itselleen luostarissa valmistettuja pyhän Barbaran sormuksia, joilla oli uskomuksen mukaan monia parantavia voimia. Ne toivat yleensä hyvää onnea ja menestystä, mutta myös toisinaan suojelivat noituutta vastaan sekä olivat myös tehokkaita vakavien sairauksien ja äkillisen kuoleman varalta. Taustana näille uskomuksille olivat vuosien 1710 ja 1770 ruttoepidemiat ja 1800-luvun koleraepidemia, jonka vaikutukset olivat alueella vähäisiä ja syyksi uskottiin pyhän Barbaran suojelus.
(Kuva © Hannu Pyykkönen) |
Kirkon taideaarteita siirrettiin Neuvostoliiton museoihin ja osa niistä kiireessä purettaessa tärveltiin. Neuvostoliiton tuhon täydensivät toisen maailmansodan aikana natsit. Myös he veivät kalleuksia ja taideaarteita omaan maahansa, mistä ne ensin joutuivat amerikkalaisille ja sittemmin siirrettiin Neuvostoliittoon.
Keväällä 1935 luostarin kultaiset kupolit kaadettiin, katedraalin hopeiset kuninkaan ovet ja paljon muuta arvokasta myytiin ulkomaille tai tuhottiin. Katedraalin ikonostaasi tuhoutui pian poistamisen jälkeen ja pyhän Barbaran reliikit siirrettiin muualle ja myöhemmin nykyiseen Kiovan Pyhän Volodomirin katedraaliin vuonna 1961, koska ensimmäisen siirron kohdekirkkokin purettiin.
(Kuva © Hannu Pyykkönen) |
Jo 1970-luvulla ukrainalaiset tekivät ensimmäiset suunnitelmat Pyhän Mikaelin luostarin jälleenrakentamiseksi. Näitä suunnitelmia jouduttiin kuitenkin harkitsemaan aina Neuvostoliiton hajoamiseen saakka vuoteen 1991 asti.
Ukrainan itsenäistyttyä luostarin purkamisen katsottiin olleen rikollista toimintaa ja syyllisten etsimisen ohessa alettiin suunnitella uudelleen rakentamista, joka sitten suunniteltiin ja toteutettiin vuosina 1997-1998. Kirkko luovutettiin ns. Kiovan patriarkaatin käyttöön.
Pyhän Barbaran (Varvaran) ikoni Ortodoksi.netin sivuilta. |
elämän matkaaja
nettihoukka@gmail.com
EDIT 17.12.-18 / Sunnuntaina 16.12.2018 uusi vastavalittu Kiovan arkkipiispa ja koko Ukrainan metropoliitta Epifanios ilmoitti, että luostarin kirkko, Pyhän Mikaelin katedraali tulee juuri perustetun uuden Ukrainan ortodoksisen kirkon käyttöön.