199. Saarenmaalla luostarissa

Nyt kun on tullut vierailtua melkein kaikissa Suomessa sijaitsevissa ortodoksisissa luostareissa ja luostarinomaisissa yhteisöissä, on varmaan aika tutustua tarkemmin myös lähinaapurimaiden luostareihin. Venäjän luostareissa olen käynyt kolmessa: Laatokan Valamossa, Konevitsassa ja Petserissä. Virolaisista luostareista olen tutustunut vain yhteen: Pühtisan luostariin. Muiden maiden luostareista eniten lienen käynyt romanialaisissa ja kreikkalaisissa luostareissa ja mahtuupa listalle yksi ruotsalainen ja yksi kroatialainenkin luostari.

Jokunen vuosi sitten kuulin ensikertaa puheita mahdollisesta uudesta luostarista jossain Virossa. Virossa on kaksi erillistä ortodoksista kirkkoa: toinen kuuluu Moskovan patriarkan alaisuuteen, toinen Konstantinopolin. Tämän uuden luostarin sanottiin kuuluvan Konstantinopolin patriarkan alaisuuteen.

Skiittaan on hyvät opasteet tien varressa.

(Kuva © Hannu Pyykkönen)

Vei sitten muutaman vuoden, ennen kuin ihan hetken mielijohteesta lähdin ystäväni kanssa tervehdysmatkalle Viron Vändraan virolaisten ystäviemme luo ja samalla reissulla päätimme ihan "ex tempore" käydä katsomassa tuota luostaria Saarenmaalla. Matkan varrella ja viimeistään perillä selvisi, että se ei oikeastaan ole luostari, vaan skiitta, sivuluostari, jonka pääluostari sijaitsee Kreikassa Anatoliassa ja on nimeltään Ιερα Μονη Τιμιου Προδρομου eli Johannes Edelläkävijän (Kastajan) luostari. Tästä johtuen Viron skiittakin oli nimeltään Püha Eelkäija Skiita Reomäel eli Pyhän Edelläkävijän skiitta Reomäellä.

Skiitan portti. Taustalla näkyy vanha koulurakennus.

(Kuva © Hannu Pyykkönen)

Pyhän Edelläkävijän skiita perustettiin Reomäelle vuonna 2009 ja se siis on osa Kissavon vuoren samannimistä luostaria Dimitriadosin ja Almyrosin metropolittakunnassa Kreikan Anatoliassa. Virossa sijaitseva skiitta on Viron suurimmassa saaressa Saarenmaalla, jonne pitää mennä mantereelta ensin vajaan tunnin lauttayhteydellä ja sitten muutaman kymmenen kilometrin automatkalla. Saarenmaan keskuspaikkaan Reomäestä on matkaa vielä noin kymmenisen kilometriä.

Skiitan ns. kesäkirkko eli Pyhän apostoli Andreaksen kirkko.

(Kuva © Hannu Pyykkönen)

Luostarissa ei ole montaakaan nunnaa. Lukumäärä vaihtelee jonkin verran sen mukaan, ovatko nunnat Virossa vai käymässä Kreikan pääluostarissa, mutta normaalisti Reomäessä on noin 4 – 5 nunnaa. Yhteistä heille on heidän kirkollinen nunnanimensä, joka kaikkien nyt paikalla olleiden nunnien kohdalla alkoi etuliitteellä Theo- [Jumala(n)]: eestiläissyntyiset skiitan johtajatar Theofili ja nunna Theososti, Kreikasta tulleet sisaret, saksalaissyntyinen Theohariti ja amerikkalainen Theoterpi. Skiittaa meille esitteli hyvällä englanninkielellä sisar Theohariti eli vapaasti suomennettuna ”Jumalan rauha”.

Blogisti skiitan esitelleen nunna Theoharitin kanssa skiitan vierastilassa.

(Kuva © Hannu Pyykkönen)

Luostari on perustettu vanhaan pappilaan, jonka vieressä on kaunis Pyhän apostoli Andreaksen kirkko. Pappilaan eli nykyiseen päärakennukseen sisaret ovat sisustaneet myös pienen – lähinnä talvella ja kylmillä säillä käytössä olevan – pienen Pyhän Johannes Edelläkävijän kappelin. Ortodoksisessa termistössähän Johannes Kastajaa nimitetään usein tuolla nimellä Johannes Edelläkävijä, samoin kuin apostoli Andreasta nimitetään Andreas Ensiksikutsutuksi.

Skiitan päärakennus, jossa on majoitustilat ja ns. talvikirkko.

(Kuva © Hannu Pyykkönen)

Alun monenlaisten vaikeuksien kautta nunnat ovat tehneet Reomäellä lähes mahdottoman urakan. Kaunis pääkirkko on sisustettu ja siellä on paljon vanhoja ja uusia ikoneja. Sitä joudutaan kuitenkin vielä kuivattamaan koneellisesti, koska se oli neuvostoaikana päässyt melko huonoon kuntoon. Vanha pappilarakennus on kunnostettu ja siihen on rakennettu lisää huoneita niin, että sieltä löytyy majoitustilat kaikille sisarille ja parille vieraallekin. Ulkona on erilaisia taloustiloja kunnostettu ja lähes raunioitunut vanha neuvostoaikainen hirsinen kahtia leikattu koulurakennuskin on pikkuhiljaa otettu käyttöön ja siitä on ajan mittaan tarkoitus tehdä toimiva tila.

Kesäkirkon eli Pyhän apostoli Andreaksen kirkon ikonostaasi.

(Kuva © Hannu Pyykkönen)

Myös skiitan ympäristö on kunnostettu, nurmikot ajeltu ja aiemmin villinä rehottanut puutarha on kunnostettu ja otettu hyötykäyttöön, josta nunnat saavat nyt suuren osan ruokatarvikkeistaan ja yrteistä, joista he valmistavat erilaisia öljyjä myytäväksi jalostettuina tuotteina tai kuivattuina. Mäkikuismaöljyä, joka auttaa ihottumiin, kehäkukkasalvaa auringon polttamaan ihoon ja rohtumiin tai vaikka seljankukkamehutiivistettä yskään ja keuhkosairauksiin. Skiitan kaupasta löytyykin erilaisia yrttiteelaatuja, hilloja, hyytelöitä ja mehuja myyntiin.

Skiitan pieni puoti sijaitsee päärakennuksessa.

(Kuva © Hannu Pyykkönen)

Minäkin vierailijana sain mukaani runsaan sadon tuottaneesta viljelystä yhden suuren munakoison, josta on tarkoitus tehdä kotona hyvää kreikkalaista riisi- ja lihatäytteistä gemistaa. Skiitan pienessä kaupassa myydään myös itse tuotettua hunajaa, josta sain myös mukaani pienen purkillisen maistiaisiksi. Skiitan ympärillä on lähes neljäkymmentä mehiläispesälaatikkoa, joista saadaan hunajan lisäksi mehiläisvahaa myöhemmin mahdollisesti aloitettavaan kirkkokynttilöiden eli tuohusten valmistukseen.

Skiitan talvikirkon eli Pyhän Johannes Edelläkävijän kappelin ikonostaasi.

(Kuva © Hannu Pyykkönen)

Kaiken kaikkiaan skiitasta jäi meille vierailijoille erittäin myönteinen, miellyttävällä tavalla ulospäin suuntautunut, avoin ja ystävällinen vaikutelma. Nunnat eivät pelkää vierailijoita, vaan päinvastoin toivovat heidän käyvän skiitassa Saarenmaalla vieraillessaan. Koska tällä kertaa mukanani oli arvostettu vanha rovasti ja meidän vierailustamme oli skiittaa informoitu etukäteen virolaisen papin toimesta, saimme varmaan ihan erityisen kohtelun ja nauttia pienen kreikkalaisen välipalan kahvin ohessa skiitan vierastiloissa.

Skiitan sijainti kartalla.

Puitteet suurempien ryhmien vierailulle ovat vielä hieman joiltain osin puutteelliset: parkkipaikkaa ei löytynyt ainakaan ensihakemalla ja siksi pysäköimme kapealle sisääntulotielle, varsinaista vierailijoille tarkoitettua trapesaa, kahvilaa, ei skiitassa vielä ole, joten sinne mentäessä on hyvä huomioida tämäkin. Myöhemmin tähänkin saattaa tulla muutos, sillä skiitassa on suunnitteilla mahdollisesti lähitulevaisuudessa oman kahvin paahtaminen ja oma kahvimerkki.


Hannu Pyykkönen
elämän matkaaja
nettihoukka@gmail.com
Tutustu alla olevasta linkistä avautuvasta 360-panoraamakuvasta skiitan kesäkirkkoon virtuaalisesti.
Kuvaa voi liikutella välineestä riippuen joko sormella tai hiirella ylös ja alas sekä sivusuunnassa.
Jos käytössäsi on VR-lasit, kuvan alareunassa on symboli, joka muuttaa kuvan laseilla katsottavaan muotoon.
https://www.thinglink.com/mediacard/1229151814293651462

Lisää tällaisia 360-kuvia löytyy Facebookin suljetulta ja rekisteröitymisen vaativalta sivulta:
Ortodoksi.net LIVE