Minä olen ollut melko nihkeä matkustelemaan Espanjassa. Vaikka olen kiertänyt Eurooppaa laidasta laitaan, en vielä koskaan ole ollut valmismatkalla Kanarian saarilla tai siellä päinkään. Olen käynyt Manner-Espanjassa kerran. Se oli ihan hyvä matka, vaikka tosin suurimman osan ajasta taisimme olla Espanjan sijasta Kataloniassa ja Baskimaalla.
Kirkko-, luostari- ja museomatkaajalle Espanja, Katalonia ja Baskimaa ovat varmaan ihanteellisia matkakohteita. Ja varmaan ne ovat sitä myös rantalomailijoille ja lämpöä hakeville. Baskimaalta löytyy muutama aivan upea kohde, jotka tosin pitää ensi tietää, että siellä osaa käydä. Yksi niistä on Gaztelugatxe – paikka, jonka nimeä en todennäköisesti osaa kertaakaan sanoa oikein, mikä se on. Siitä on väkisin vääntynyt muoto: katselugate.
Gaztelugatxe on itse asiassa pienen pieni saari Biskajan rannikolla Espanjan pohjoisosassa ja saaren oikea nimi on helpompi: Bermay. Saari on ihmisten rakentaman sillan avulla yhdistetty mantereeseen ja siellä voi siis vierailla ilman venettä. Autolla ei tosin perille pääse, vaan auto pitää jättää pienen matkan päähän, josta kävellä. Tuo autojen pysäköinti voi kauniina kesäpäivinä parhaimpina turistiaikana olla ongelma, koska tilaa on vähän: pieni parkkipaikka ja tienvarret.
Varsinainen kohde sijaitsee saaressa sen huipulla aika monen kivisen rappusen päässä. Siksi se ei oikein sovellu hyvin huonosti käveleville tai polvi- ja lonkkavammaisille. Kohde huipulla on noin 1000-luvulta peräisin oleva erakkola, pieni luostari, joka virallisemmalta nimeltään on Gaztelugatxekon Doniene in Basque tai espanjaksi San Juan de Gaztelugatxe, joka on omistettu – kuten nimi San Juan jo kertookin – Johannes Kastajalle, jonka ortodoksinen maailma tuntee paremmin nimellä pyhä Johannes Edelläkävijä.
Luostari ei tosin ole ortodoksinen, vaan kuten lähes koko Espanja – roomalaiskatolinen – vaikka sen alku sijoittuukin ns. suuren skisman eli kirkkojen eron alkuhetkiin. Joidenkin arvelujen mukaan elämää saarella olisi ollut jo 900-luvulla, jolloin sen ihan hyvin voisi lisätä ns. jakamattoman kirkon kohteisiin, mutta seuraavat reilut tuhat vuotta ovat muovanneet siitä täysin roomalaiskatolisen kohteen.
Paikka on kuin linnoitus ja tuo nimi, Gaztelugatxe, tuleekin baskin kielen sanoista gaztelu (linnoitus) ja gaitz (valtava) eli hieman jotain samaa kuin valtava, karhea linnoitus. Paikka on monella tapaa luonnonkaunis, koska se sijaitsee rannikolla ja jossa samalla on muodostunut paikalle oma suojattu biotooppinsa, joka ulottuu pitkälle pitkin Biskajanlahden rannikkoa.
Aaltoileva, meren laineiden hakkaamaan kallioon on muodostunut vuosisatojen tai varmaan vuosituhansien aikana luolia ja tunneleita komeine holvikaarineen. Erakkolasta on komeat näköalat merelle ja sieltä löytyy tarvittaessa vaikka tuulensuojaisa paikka piknikille.
Perille meno reilusti yli kahdensadan kivirappusen ja kivisten käytävien ja siltarakennelmien päähän kannattaa. Erään legendan mukaan päästyään perille ylös asti, siellä pitäisi soittaa pientä kelloa kolme kertaa ja toivoa samalla jotakin.
Perillä olevan erakkolan kirkon lahjoitti juuri vuosi ennen virallista suuren skisman ajankohtaa eli vuonna 1053 Biskajan hallitsija don Íñigo López lähistöllä sijaitsevan Johannes Kastajan luostarin, San Jose de la Peñan erakkolaksi ja sinne on haudattu niin erakkolaan kuin lähistölle todennäköisesti luostarin asukkaita joskus 900 – 1200-luvuilla. Myöhemmin erakkola tuhottiin ensimmäisen kerran 1593 englantilaisen merikapteenin ja orjakauppiaan, sir Francis Draken toimesta ja myöhemmin uudelleen kunnostettu rakennus paloi useita kertoja, viimeksi 1978. Pari vuotta myöhemmin 1980 se kunnostettiin jälleen ja otettiin uudelleen vihittynä lähistöllä sijaitsevan San Pelayon seurakunnan käyttöön.
Erakkolaan on kertynyt vuosien saatossa runsaasti ns. votiiveja eli eräänlaisia kiitoslahjoja Jumalalle ja pyhille ihmisille niiltä, jotka ovat joskus selvinneet haaksirikoista tai muista merionnettomuuksista.
Paikalla on historian saatossa ollut monenlaista merkitystä niin strategisessa mielessä kuin myös laajemmin mm. hugenottien sodassa, Biskajan ja Kastilian kahinoissa ja vielä Espanjan sisällissodassakin. Paikka on jopa päässyt yhden HBO:n fantasiasarjan Game of Thronen kuvauspaikaksi.
Hannu Pyykkönen
elämän matkaaja
nettihoukka@gmail.com
 |
| Gaztelugatxe (Kuva © Hannu Pyykkönen) |
 |
| Gaztelugatxe (Kuva © Hannu Pyykkönen) |
 |
| Gaztelugatxe (Kuva © Hannu Pyykkönen) |
Luostari ei tosin ole ortodoksinen, vaan kuten lähes koko Espanja – roomalaiskatolinen – vaikka sen alku sijoittuukin ns. suuren skisman eli kirkkojen eron alkuhetkiin. Joidenkin arvelujen mukaan elämää saarella olisi ollut jo 900-luvulla, jolloin sen ihan hyvin voisi lisätä ns. jakamattoman kirkon kohteisiin, mutta seuraavat reilut tuhat vuotta ovat muovanneet siitä täysin roomalaiskatolisen kohteen.
Paikka on kuin linnoitus ja tuo nimi, Gaztelugatxe, tuleekin baskin kielen sanoista gaztelu (linnoitus) ja gaitz (valtava) eli hieman jotain samaa kuin valtava, karhea linnoitus. Paikka on monella tapaa luonnonkaunis, koska se sijaitsee rannikolla ja jossa samalla on muodostunut paikalle oma suojattu biotooppinsa, joka ulottuu pitkälle pitkin Biskajanlahden rannikkoa.
 |
| Gaztelugatxe (Kuva © Hannu Pyykkönen) |
 |
| Gaztelugatxe (Kuva © Hannu Pyykkönen) |
 |
| Gaztelugatxe (Kuva © Hannu Pyykkönen) |
 |
| Gaztelugatxe (Kuva © Hannu Pyykkönen) |
Paikalla on historian saatossa ollut monenlaista merkitystä niin strategisessa mielessä kuin myös laajemmin mm. hugenottien sodassa, Biskajan ja Kastilian kahinoissa ja vielä Espanjan sisällissodassakin. Paikka on jopa päässyt yhden HBO:n fantasiasarjan Game of Thronen kuvauspaikaksi.
elämän matkaaja
nettihoukka@gmail.com
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jos/kun kommentoit, tee se omalla nimelläsi. Nimettömät tai nimimerkit eivät kelpaa.