156. Grönlanti avautuu matkailijoille

Tämä juttu on hieman myöhässä täällä blogissa. Matkan tein vuonna 2004, mutta eipä nuo asiat paljoakaan ole siitä muuttuneet 12-13 vuodessa.

---
Grönlanti juhli 2004 alueensa autonomisen itsenäisyytensä 25-vuotista taivalta samalla laajemmasta itsenäisyydestä haaveillen. Toiveita tällaisesta ajattelusta on hieman muokannut ja lisännyt mm. Grönlannin koko ajan lainsäädännöllisesti itsenäisemmäksi muuttuva asema Tanskan osana. Osana itsenäisyysajattelua on myös nähtävä se hallinnollinen kummallisuus, että Grönlanti Eurooppaan kuuluvana hallintoalueena ei kuulu Euroopan unioniin, vaikka emämaa Tanska siihen kuuluukin. Toisaalta vierailu Grönlannissa osoittaa pian kävijälle, etteivät EU:n hassut direktiivit koskaan toimisi jään ja lumen peittämässä Grönlannissa.

Yksipuolinen elinkeinorakenne

Saaren yksipuolinen elinkeinorakenne ja riippuvuus emämaan Tanskan avustuksista ovat vaikeuttaneet harmittavasti myös alueen itsenäistymispyrkimyksiä. Mielipidetiedustelujen mukaan suuri enemmistö haluaisi Grönlannin itsenäistyvän, mutta lähes 300 vuoden riippuvuuden katkaiseminen Tanskasta ei ole helppoa. Tähän saakka lähes kaikki Grönlannin valuuttatulot ovat kertyneet joko kalan tai rapujen myynnistä. Nyt turistit toivotetaan tervetulleiksi myös Grönlantiin ja saarelle on oman hallituksen toimesta luotu erilaisia matkailua edistäviä ja tukevia toimia ja kehityssuunnitelmia.

Suomestakin järjestetään retkiä Grönlantiin, mutta helpoiten sen on voinut tehdä jo aiemmin esim. Islannin vierailun yhteydessä, sillä Reykjavikista – Islannin pääkaupungista – on suora lentoyhteys päivittäin itägrönlantilaiseen Kulusukiin ja lentoaika pienellä potkurimatkustajakoneella on vain pari tuntia.

Kulusukiin on perustettu paikallisesti ajatellen korkeatasoinen hotelli keskelle ”ei-mitään”, keskelle jäätä ja lunta, tuiskua ja pakkasta. Matkan Islannista voi tehdä myös päiväretkenä aamukoneella Grönlantiin ja iltakoneella takaisin Islantiin, jos hotelli Kulusukin todella korkeat hinnat pelottavat. Päivämatkallakin näkee ja kokee paljon, jos kuntoa ja voimia riittää. Kuntoa tarvitaan, sillä lentokenttäkuljetus toimii omin jaloin ja matkaa lentokentältä Kulusukin kylään on kävellä n. 3-5 km yhteen suuntaan. Vuodenajasta ja säästä riippuen kävelyyn kuluu aikaa jopa tunti, mutta matkan varrella on lukuisa joukko kohteita katseltavaksi, kuvattavaksi, ihmeteltäväksi ja ihasteltavaksi. Tarvittaessa voi käydä vaikka matkan varrella olevan hotellin baarissa nauttimassa virvokkeita. Niitä voit ostaa paikallisella omalla valuutalla eli Tanskan kruunuilla tai halutessasi vaikka Islannin kruunuilla tai vaikka euroilla.

Tavanomaisesta poikkeava turistikohde

Rantalomalle Kulusukiin ei kannata mennä, sillä kesälläkin paikka on jään ja lumen saartama. Talven noin viiden metrin lumikerros ei ole kaikin paikoin sulanut kesälläkään ja kylää ympäröi koko kesän joko kiinteä tai ahtojäävyöhyke. Lämpötilakin voi vaihdella kesäkuukausina muutamasta plusasteesta reiluun pakkaseen. Hauska katselukohde onkin luontokohteiden lisäksi mm. amerikkalaiset turistit, joilta monelta puuttuu täysin todellisuuden taju pukeutumisessa. Useat heistä kuvittelevat ihmisten asuvan siellä edelleen igluissa keskellä jäätä ja lunta, jääkarhuja ja hylkeitä harppuunoilla metsästellen. Ja siksi he pukeutuvat oletuksen mukaisesti Nikita-mallisiin karvahattuihin ja Pohjoisnavan haahkauntuva-asuihin auringon paistaessa lämpimästikin.

Toki näitä perinteisiä, jo historiaan kuuluvia elämisen muotojakin on turisteille tarjolla, pitäähän heille antaa sitä, mitä he odottavat. Eri asia on sitten, miten todellista ja aitoa tämä on. Kulusukissa on tarjolla alkuperäistä inuiittitanssia ja –laulua, harppuunametsästysesitys periteisellä hylkeennahkaisella kajakilla jäälauttojen seassa, mutta löytyy sieltä aitoja nykyasioitakin: hylkeen käsittelylaitokseen tutustumista, venesafari jäävuorten seassa tai vaikka koiravaljakkoajelu jäätiköllä.

Turisteja vierailee paljon juuri Pohjois-Amerikasta, sillä sieltä on lyhyt ja nopea yhteys Islantiin. Myös aasialaisten turistien määrä on lisääntynyt huomattavasti. Kesällä ei ole tavatonta, jos puolet tai jopa suurin osa koneen matkustajista on Kiinasta, Thaimaasta tai muualta Aasiasta. Sesonkiaikaa on kesäkuun puolestavälistä syyskuun puoleen väliin. Koko Grönlannin hotelliyöpyjien määrä on yhä vielä melko vähäinen, noin 30000 matkailijaa vuodessa ja lisäksi noin 90000 ristelymatkailijaa.

Luontomatkailua ja elämyksiä

Jokaisella alueella on omat erikoisuutensa, se voi olla vaikka hiljalleen Jäämereen valuva jäätikkö, josta lohkeilee jäävuoria mereen, tai edellä mainitut koiravaljakkoajelut tai kajakkimelonnat tai vaikka majoittuminen paikallisten asukkaiden koteihin ja tutustuminen paikalliseen elinkeinoon, metsästykseen. Myös uusia moderneja tuotteita on nykyään matkailijoille tarjolla kuten esim. hiihtotapahtumia ja nykyaikaista jäägolfia, joita on tarjolla etenkin eksotiikkaa ja extreme-kokemuksia etsiville, jo kaiken kokeneille matkailijoille.

Useimmille turisteille kuitenkin jo saaren luonto, elinolosuhteet ja elämänmuoto jo yksistään ovat kokemus näkemisen arvoinen asia. Kun kaupan kassan telineestä saa ostaa kiväärin yhtä helposti kuin tupakka-askin, se tuntuu oudolta. Kun katselet ihmisten jokapäiväisiä askareita, heidän talojaan ja elinpiiriään, tunnet suurta tyydytystä omista kotioloistasi, vaikka olisivat kuinka kehnot tahansa. Siinä riittää meille länsimaisille ihmisille ihmettelemistä, kun taloissa ei ole vesijohtoja eikä viemäreitä, ei nykyaikaisia vessoja, kun kylässä on posti, kauppa, turistimyymälä ja kirkko sekä kunnantalo, eikä pahemmin muita huvituksia. Kotiin palaaminen tuntuu juhlalta ja vielä viikkoja mietimme, miten ihmiset oikein Grönlannissa selviävät elämästään.

Paikallinen hallitus on nostanut turismin ja saaren valtavien luonnonvarojen, kuten öljyn, timanttien, kullan ja muiden mineraalien taloudellisen hyödyntämisen tulevaisuuden kehittämiskohteiksi. Näillä pyritään laskemaan riippuvuutta kalastuksesta ja muista merenantimista saatavista valuuttatuloista.

Turismilla haittapuoliakin

Toki turismilla ja sen oheistuotteella, mukana tulevalla länsimaisella elämänmuodolla on haittapuolensa. Aito grönlantilainen elämäntapa on pian lopullisesti mennyttä, jo nyt nähtävissä olevat länsimaiset ongelmat korostuvat suljetussa, pienessä yhteisössä: periteinen hylkeenmetsästys on vaihdettu sosiaaliturvan metsästykseen, alkoholin väärinkäyttö lieveilmiöineen on lisääntynyt huikeasti, sairaudet, työttömyys, väkivalta ja muukin rikollisuus lisääntyvät, jne.

Ilmiö lienee sama, mikä on jo vuosia sitten koettu mm. Kreikan saarissa, oma alkuperäinen elämäntapa on vaihdettu halpatuote-elämäntapaan, jota tarjoillaan turisteille kauniissa kiiltopaperissa. Entinen grönlantilainen elämäntapa, jolla on selvitty satoja jopa tuhansia vuosia, on sysätty syrjään modernin elämäntavan tieltä ja ihmiset ovat omassa elämässään eksyksissä. Perheen roolit muuttuvat: isä ei mene metsälle, äiti ei valmista ruokaa isän metsästämästä saaliista, lapset eivät opettele isän ammattia. Tilalle ovat tulleet työttömyys ja sosiaaliavustukset, helpot ja riistakantaa rankasti verottavat metsästystavat, kaupan valmiseinekset sekä saarelle tarpeettoman tanskankielen opettelu ja valmistautuminen olemattomiin ammatteihin ja sen seurauksena mahdollisesti pakkomuutto Tanskaan ja täysin erilaiseen länsimaiseen elämänympäristöön, tapoihin ja kulttuuriin.

Koska viime vuosien matkailijamäärät ovat vielä olleet kovin pieniä ja vierailusesongit kuitenkin ajallisesti lyhytaikaisia, saarelta löytyy toki aitojakin tutustumiskohteita, mutta vierailulla alkaa olla kiire, jos niitä halutaan nähdä. Edelleen voit ostaa Kulusukin ainoasta kaupasta tai pakallisesta asukkaalta aidot ja tosi hyvät hylkeennahkasormikkaat tai vaikka koko puvun tai Grönlannin pääkaupungin Nuukin torilta naposteltavaksi palasen valaan nahkaa, jossa on hitunen rasvaa jäljellä. Jo pelkkä tori nyljettyine hylkeineen, erilaisine hajuineen, äänineen ja ihmisineen on Kokemus isolla k-kirjaimella. Tai veneretki jäävuorten lomassa, missä voit nähdä monenlaisia eläimiä niin vedessä kuin jäällä, ei jätä yhtään kylmäksi, vaikka lämpötila saattaakin olla kesäkuussa vain plus kolme astetta.

Mahtava, mutta kallis Kokemus

Matkustaminen Grönlantiin islantilaisella lentokoneellakin on kokemus. Kun koneen pilotti sattuu sopivalle tuulelle, hän saattaa ajeluttaa matkustajia vuorten seassa katselemassa lohkeilevan jäätikön reunaa tai jylhiä jopa pelottavia vuoristosolia. Ei ole myöskään tavatonta, että koko koneen miehistö on mukana turistikierroksella matkakohteessa, sen verran harvinaista matkailu Islannistakin Grönlantiin vielä on.

Matkan hinta on yhä kohtuullisen korkea. Päivämatkasta maksat helposti saman hinnan kuin viikon etelän rantalomasta, yöpymisestä saman hinnan tai jopa korkeamman kuin luksushotellista Helsingissä. Mutta hinta on suhteellinen käsite. Jos haluat kokea uusia elämyksiä, hinta on pieni siihen suhteutettuna.

Hieman tietysti harmittaa, että suurin osa näistä maksuista ei kuitenkaan ohjaudu grönlantilaisten yrittäjien ja ihmisten eduksi, vaan hyödyn käärii joko islantilainen tai tanskalainen välikäsi. Mutta perillä voit sitten hyödyttää paikallisiakin ostamalla paikallisia tuotteita suoraan alkuasukkailta eskimoilta tai inuiiteilta, kuten he itse itseään kutsuvat. Inuiitteja saarelaisista n. 57 000 asukkaasta on n. 48 000 ja loput pääosin tanskalaisia. Tanskalaisista valtaosa on saaren hallintovirkamiehiä, poliiseja, kauppiaita jne. Noin neljäsosa asukkaista asuu pääkaupungissa Nuukissa. Suositun matkailukohteen Kulusukin asukasmäärä on n. 300 – 400 ja heistäkin suuri osa on tanskalaisia, sillä yksi saaren tärkeistä lentokentistä sijaitsee juuri Kulusukissa. Kannattaa muuten vierailla lentoaseman vessassa, jos vierailet joskus Kulusukissa!

Hannu Pyykkönen
nettihoukka@gmail.com
Kirjoittaja vieraili Islannissa ja Grönlannin Kulusukissa