171. Jokiasema ja ortodoksinen Joensuu

Joensuun ortodoksinen Pyhän Nikolaoksen kirkko eli Nikolski on kesäaikaan avoinna kirkossa vieraileville turisteille ja muille matkailijoille ihan pelkästään katsomista tai hiljentymistä varten. Se sijaitsee Kirkkokadun pohjoispäässä, lähellä seminaarin kirkkoa.
(Kuva © Hannu Pyykkönen)

Meillä matkailuautoilla liikkuvilla lienee muodostunut omia suosikkikohteitamme reissuillamme myös majoittumisien suhteen. Itse majoitun paljon ystävien ja tuttujen luona, toisinaan myös ns. puskaparkeissa – ovatpa ne sitten sananmukaisesti puskissa tai kaupunkien kaduilla, mutta toisinaan käytän toki myös leirintäalueita. Osa viettää aikaansa suurimmaksi osaksi näillä caravanalueilla.

Yhdeksi sellaiseksi paikaksi, jonne menen mielelläni aina uudestaan, jos seudulla satun vierailemaan, on Joensuussa Pielisjoen ja Pyhäselän liittymäkohdassa sijaitseva Joensuun Caravanareitten Jokiasema.

Jokiasema sijaitsee joen varrella ihan joen ja järven liittymäkohdassa.
(Kuva © Hannu Pyykkönen)

Jokiasema on mielenkiintoisella tavalla yhdistänyt kesäsesongin ja talviajan: kesäisin alueella toimii niin caravanalue kuin venesatama, talvisin caravanalue on veneiden talvisäilytyspaikka.

Polkupyörä on kätevä kulkuväline matkaajallekin.
(Kuva © Hannu Pyykkönen)

Alue sijaitsee sillä kohtaa melko vuolaana virtaavan Pielisjoen loppupäässä ihan laajan Pyhäselän rannan tuntumassa, mutta kuitenkin melko lähellä Joensuun keskustaa. Sinne lienee ehkä noin pari kilometriä.

Jokiasemalla on kaikki karavaanarin palvelut hyvin saatavilla: sauna, jossa yleisiä vuoroja sekä naisille että miehille koko illan ajan, toiletit, suihkut, pesutilat ja kaikki tarvittava. Siellä on myös kovin suosittu ravintola rannan tuntumassa sijaitsevina ulkoterasseineen. Ravintolassa on riittävän laaja tarjonta niin purtavan kuin juotavan suhteen.

Jokiasema poikkeaa useista muista caravanalueista siinä, että siellä vierailee ja siellä on laiturissa useita veneitä ja laivoja. Sieltä löytyy myös järvi- ja jokiristeilyjä tekevä tilausaluskin, Serena.

Jokiaseman saunaa pääsee koodilla ja sinne on vuorot niin naisille kuin miehillekin.
(Kuva © Hannu Pyykkönen)

Saunaan pääsee illalla koodin avulla parillisin tunnein naisten saunaan ja parittomin tunnein miesten saunaan. Astioitten pesuun, suihkuun tai vessavierailulle pääsee milloin vain ja löytyypä sieltä caravanareitten olohuonekin istuskella ja seurustella, jos sellaista haluaa. Tosin tämä tila, konferenssisali, ei ole yleisesti avoinna.

Mielenkiintoista oli havaita, että useat joensuulaiset pitävät paikkaa myös suosikkikahvilanaan ja sinne tekevät pyöräretkiä myös kokonaiset perheet, koska alueelta löytyy erilaista aktiviteettia myös nuoremmille.

Jokiasemalta saa niin ruokaa kuin juomaa.
(Kuva © Hannu Pyykkönen)

Itse olen viimeaikoina laiskistunut monien päivittäisten rutiinien osalta. Siksi menen usein kahville kahvilaan ja ostan samalla termariin kahvia myöhempää juomista ajatellen. Samoin laitan nykyisin entistä harvemmin ruokaa autossa, vaikka siihen on siellä kaikki mahdollisuudet. Syön – silloin kun se on helppoa ja halpaa – kahvilassa, ravintolassa ja vaikka nakkikioskilla, jos siltä tuntuu.

Joensuun torilta saa maukasta kreikkalaista pikaruokaa.
(Kuva © Hannu Pyykkönen)

Jokiasemalta on kaunis reitti keskustaan, meneepä sinne sitten jalkaisin tai pyörällä. Reitti kulkee joen rantaa ja ohittaa mm. kaupunkisataman ravintoloineen ja ravintolalaivoineen eikä kaupungin uusi tori – vanhan ollessa remontissa maanalaisen parkkialueen teon vuoksi – ole ollenkaan hassummalla paikalla vanhan torin vieressä. Itse asiassa se on ainakin minun mielestäni – ja kuulemma usean joensuulaisenkin mielestä – paremmalla paikalla kuin entinen ja täynnä todella hyvä niin etnisiä ravintoloita kuin ihan kotimaisiakin, joista saa vaikka paistettuja muikkuja tai marttojen paistamia karjalanpiirakoita.

Oma suosikkini on kreikkalainen Mihailin taverna, josta saa Suomeen muuttaneiden kreikkalaisten tekemiä kreikkalaisia pikaruokia – vaikka souvlakipitaa – edullisesti ja ne voi nauttia vaikka retsinan tai kreikkalaisen oluen kera ulkosalla tai telttakatoksessa. Melkein olo on siellä kuin lomamatkalla olisi jossain Kreikassa.

Seminaarin kirkko on mystinen ortodoksinen taideteos.
[klikkaa kuvaa hiirellä, niin saat sen suuremmaksi]
(Kuva © Hannu Pyykkönen)

Itseäni ovat viehättäneet Joensuussa myös hyvin hoidetut ja hyväkuntoiset kevyenliikenteen reitit ainakin näin keskustan tuntumassa. Siellä on hyvä ajella sähköavusteisella polkupyörällä ja käydä tututumassa joensuulaisiin kohteisiin. Joensuusta muuten löytyy useita ortodoksisuuteenkin liittyviä mielenkiintoisia kohteita. Jos aikaa ja halua riittää, kannattaa käydä tutustumassa Torikadun pohjoispäässä sijaitsevaan ortodoksisen seminaarin kirkkoon ja sen yhteydessä olevaan kulttuurikeskukseen ja koko kohteen hienoon pihapiiriin.

Seminaarin kirkon pihalta Torikadun pohjoispäästä löytyy mm. kellotapuli ja sisäänkäynti ortodoksiseen kulttuurikeskukseen.
(Kuva © Hannu Pyykkönen)

Kirkko on täynnä upeita seinämaalauksia, jotka on sinne toteutettu kreikkalaisten mestarien toimesta. Sellaista kokonaisuutta ei monessakaan kohteessa tapaa Suomessa – ehkä yksi löytyy Tapiolasta, toinen Kajaanista ja pienempia toki muuallakin.

Myös Nikolski – Joensuun ortodoksinen Pyhän Nikolaoksen kirkko on katsomisen arvoinen kohde ja kesällä molemmista kirkoista – seminaarin kirkosta ja Nikolskista – löytyvät muutaman tunnin ajan keskipäivän molemmin puolin oppaat ja kirkkojen ovet ovat avoinna tutustumista varten ja oppaalta saa vastauksia kysymyksiin, joita varmasti ilmenee.

Pelkän kaurapuuron saa Jokiasemalta juoman ja hillon kera puolellatoista eurolla.
(Kuva © Hannu Pyykkönen)

Eka-aamuna tällä vierailulla suuntasin Jokiasemalla kohta tehtyäni ensin vierailun siistiin alueen vessaan, heti aamulla aikaisin avautuneeseen Jokiaseman kahvila-ravintolaan jossa tapasin sattumalta myös tutun, isä Mikon kahvilla. Söin kahvilassa hyvin haudutetun aamupuuron, jonka hinta ei päätä huimannut – mansikkahillon ja vesilasin kera puolitoista euroa. Tarjolla olisi ollut myös ruispuuroa. Koko aamiainen kaikkine höysteineen olisi maksanut vain hieman alle kuusi euroa. Ei paha! En olisi tuolla summalla ruvennut itse sitä vaunussa nyhräämään.


Hannu Pyykkönen
elämän matkaaja
nettihoukka@gmail.com

P.S. Eipä tuolla paljon tuttuja kaupungilla tavannut, vaikka paikka on entinen kotikaupunkini. Isä Mikon lisäksi näin toisenkin "tutun" laulajan, Jaakko Tepon näköisen ihmisen, torilla. Toinen näistä taitavista laulajista ajeli invapyörällä

H@P

P.P.S. Lisää kuvia tuosta mystisestä seminaarin kirkosta löytyy Facebookista:
https://www.facebook.com/Ortodoksi.net/posts/1982600135104687