024. Kohta se taas alkaa!

Matkalla jossakin.
(Kuva © Hannu Pyykkönen)

Tänä kesänä tulee asuttua matkailuautossani kohtuullisen pitkä aika. Tämän hetkinen arvioni on, että tulen asumaan siinä noin lähes 20 % tämän vuoden kokonaisajasta eli reilusti yli 2 kuukautta. Epäilenpä, että se riittää tällä erää. Pahin reissukutina saattaa jo tuolla määrällä hälvetä - ainakin matkailuauton kanssa liikumisessa.

Edellisestä kuuden viikon pituisesta Keski-Euroopan ja Baltian matkasta on nyt kulunut kolmisen viikkoa ja en sinä aikana ole yöpynyt autossa kuin yhden yön ja ajellutkin vain noin vajaat 300 kilometriä.

Vaihdoin myös autoon uuden starttiakun. Entinen vuodelta 2009 peräisin oleva akku olikin melkoisen "sökö". Todellinen ihme, että pääsimme sillä kotiin saakka. Tosin temppuilihan se Lübeckissä, mutta silti se starttasi sen jälkeen moitteettomasti, vaikka siinä oli todella niukasti enää tehoja.

On tuntunut mukavalta olla taas kotona väljissä tiloissa ja käydä mahdollisimman usein omassa saunassa. Vaikka ulkona on helle, ei ole suuremmin tehnyt mieli lähteä autoilemaan, kun tiedän, että kohta lähden joka tapauksessa. Siksi onkin ollut aikaa myös ajella moottoripyörällä.

Hannu ja mopo.
(Kuva © Hannu Pyykkönen)

Nyt tuo koti-ja mopoidylli muuttuu jälleen toisenlaiseksi idylliksi, sillä uusi mukava matka on pian alussa ja matkailuauton varustelu on jo täydessä käynnissä. Saksasta ja Virosta ostetut eväät tulevat nyt hyvään käyttöön, kun matka suuntautuu romanialaisten ystävieni kanssa Lappiin, toivottavasti aina Jäämerelle saakka ja takaisin.

Säätä on luvattu hyväksi ainakin ensimmäisellä viikolla, toivottavasti toisellakin, kun olemme palaamassa takaisin Helsinkiin. Kotoa Helsingin kautta Lappiin ja takaisin Helsingin kautta kotiin kerryttää melkoisesti matkamittaria, eiköhän siinä hätyytellä melkein 4000 kilometriä. Päivämatkat ovat kuitenkin kohtuullisia paria päivää lukuun ottamatta, jolloin ajellaan noin 5 - 6 tuntia ja tauot päälle.

Mukanani on siis nelihenkinen romanialainen perhe, jonka isä toimii ortodoksisena pappina Koillis-Romaniassa Iasissa. Siksi matkaan sisältyy muutamia ortodoksia kohteita kuten vaikkapa Heinäveden molemmat luostarit ja Kajaanin kaunis ortodoksinen kirkko. Muutama muukin kohde on kyllä ortodoksinen, mutta niistä voit sitten lukea myöhemmin täältä matkajorinoistani.

Sikäli kun olen ymmärtänyt, ystäväni eivät ole matkanneet koskaan matkailuautolla, joten saa nyt sitten nähdä, millainen järkytys tuo tulee olemaan. Asuminen viiden hengen voimin eteisen kokoisessa kopissa. Olen tosin suunnitellut matkan niin, että ainakin joinakin öinä pappi vaimonsa kanssa voi yöpyä sisätiloissa, milloin ystävieni luona, milloin jossain muualla. Ruuat laitetaan pääasiassa autossa - ainakin osittain - osittain sitten grillataan ystävien kanssa milloin missäkin itikoitten ja mäkäräisten kanssa.

Matkaan sisältyy myös useampi saunominen, joka ei ole enää perheen vanhemmille outo asia. He kun vierailevat Suomessa jo toista kertaa ja edellisellä kerralla tuli opeteltua saunominenkin. Jopa niin, että vieraani haluaa rakentaa itselleen saunan Romaniaan. Samoin edellisellä kerralla aloitettu rannalta onkiminen jatkuu jälleen Päijänteen rannalla ja luulenpa, että jälleen - aivan kuten viimeksikin - kaikki särjet, ahvenet ja mahdollisesti lahnatkin pitää taas savustaa ja ne tulevat varmasti syödyiksi.

Kesä on siis ollut ja tulee edelleen olemaan melko täyteläinen. Itsekin epäilen, että elokuun alkuviikoilla saatan olla levon tarpeessa ja jos en mene autolla jonnekin lepäämään, sitten menen lentokoneella. Mutta katsotaan nyt. Jos nämä kauniit kesäsäät jatkuvat, koulujen alettua elokuussa on Suomessakin mukava matkailla, kun ei ole niin suurta ruuhkaa. Lisäksi pimeät ja lämpimät elokuiset yöt nuotion ääressä ovat minulle yksiä kesän huippukohtia.

Mansikat maistuvat matkailuautossakin.
(Kuva © Hannu Pyykkönen)

Samalla kun olen viettänyt tällaista täyteläistä kesää, olen helpottanut elämääni - sitten tuon Keski-Euroopan matkan jälkeen - vähentämällä netissä riippumistani. On ihanaa antaa aikaa lukemiselle ja laiskottelulle, nautiskelulle ja elämästä riemuitsemiselle. Alkukankeuden jälkeen tuo uusi "eläkkeelle siirtyminen" on tuntunut hyvältä ja jatkunee edelleen. Näitä blogijuttuja, jorinoita niin tänne matkablogiini kuin jupinoita tuonne toiseen Happy 1 -blogiini, kirjoittelen aina silloin tällöin, jotta tuntuma kirjoittamiseen säilyy, mutta Facebookissa roikkuminen vähenee katastrofaalisesti tai ei se suinkaan katastrofi ole vaan melkoisen onnellinen tila, jonka olin näköjään jo lähes kokonaan unohtanut.


Hannu
elämän matkaaja